Hirvenmetsästys Säännöt

Voimassa olevat säännöt



Voimassaolon alku: 6.8.2023



Yhdistyksen nimi on Suininki-Itäperä
metsästysseura ry ja kotikunta on Kuusamo.



Yhdistyksen
tarkoituksena on tarjota jäsenilleen mahdollisuus harjoittaa järkiperäistä
metsästystä ja riistanhoitoa sekä niiden edellyttämää luonnonsuojelua ja
ampumaurheilua.




Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:



1. Pyrkii hankkimaan itselleen jäsenmäärään nähden sopivan
suuruisen metsästys- ja riistanhoitoalueen sekä huolehtii sitä koskevien
sopimusten aikaansaamisesta ja voimassapitämisestä;



2. Valvoo metsästys-
ja riistanhoitoalueilla tapahtuvaa metsästystä;



3. Seuraa
toimialueensa riistatilannetta ja suorittaa riistanhoitotyötä;



4. Huolehtii
tarvittavien rauhoitusten aikaansaamisesta sekä järkiperäisen metsästyksen ja
riistanhoidon edellyttämästä luonnonsuojelusta;



5. Järjestää valistus- ja koulutustilaisuuksia, joissa
neuvotaan metsästys- ja luonnonsuojelulain, oikeiden metsästystapojen,
riistanhoidon työmuotojen sekä riista- ja vahinkoeläinten tuntemusta samoin
kuin saaliin oikeaa käsittelyä;



6. Edistää metsästyskoira- ja koetoimintaa;



7. Opastaa jäsenistöään metsästysaseiden oikeaan käyttöön ja
järjestää metsästys- ja urheiluammunnan harjoittelu-, suoritus- ja
kilpailutilaisuuksia;



8. Seura voi omistaa toimintaansa varten tarpeellista
irtainta ja kiinteää omaisuutta.



Yhdistyksen
jäseniksi pääsevät ne hyvämaineiset riistanhoitoa ja metsästystä harrastavat
henkilöt, jotka yhdistyksen kokouksen näiden sääntöjen 9§:n 15 kohdassa
mainitulla tavalla jäseniksi hyväksytään.



Jäsen on velvollinen
noudattamaan metsästystä harjoittaessaan ja muussa toiminnassaan yhdistyksen
sääntöjä ja päätöksiä sekä suorittamaan ennen metsästyksen aloittamista
vuotuisen jäsenmaksun, jonka suuruuden yhdistyksen vuosikokous päättää.



Jäsen on velvollinen ilmoittamaan muuttuneet yhteystietonsa
seuran sihteerille kolmen (3) kuukauden sisällä niiden muuttumisesta. Jäsen on
velvollinen ylläpitämään saalistilastoa ja ilmoittamaan saaliinsa vuosittain
seuran kokouksen päättämällä tavalla.



Jäsen on velvollinen vuokraamaan vastikkeetta seuran alueen
sisällä omistamiensa maiden täyden metsästysoikeuden seuran käyttöön. Sivu: 2/4



Jäsenen,
joka rikkoo metsästyslainsäädäntöä, näitä sääntöjä, yhdistyksen kokouksen
hyväksymiä ohjesääntöjä tai kokouksen tekemiä päätöksiä tai jättää jäsenmaksun
suorittamatta, voi yhdistyksen kokous erottaa, jolloin vähintään kahden
kolmanneksen läsnä olevista yhdistyksen jäsenistä on oltava erottamisen
kannalla. Samalla tavoin voidaan hyviä metsästystapoja rikkonut jäsen erottaa
yhdistyksestä. Erotettavalla jäsenellä on oikeus tulla kuulluksi ennen
päätöksen tekoa.



Jäsenellä, jonka
jäsenmaksu on maksamatta yksi viikko eräpäivän jälkeen, ei ole
metsästysoikeutta seuran alueille, eikä äänioikeutta seuran kokouksissa ennen
maksun suorittamista. Ennen sääntöjen mukaista erottamiskäsittelyä jäsenelle on
lähetettävä muistutuslasku eräpäivineen. Kahden vuoden kuluttua maksamatta
jääneestä muistutuslaskusta jäsenen katsotaan eronneen, ellei jäsentä ole tätä
ennen erotettu.



Jos jäsen tahtoo erota yhdistyksestä, on hänen siitä
ilmoitettava kirjallisesti johtokunnalle tai sen puheenjohtajalle tai suullisesti
yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan. Eroava tai erotettu jäsen on velvollinen
suorittamaan jäsenmaksunsa kuluvalta toimintavuodelta, eikä hänellä ole
oikeutta saada mitään yhdistyksen kiinteästä tai irtaimesta omaisuudesta.



Yhdistyksen
johtokunta Kuuluu puheenjohtajan lisäksi 6 jäsentä, joiden keskuudesta
johtokunta valitsee varapuheenjohtajan. Johtokunnan jäsenten toimikausi on 3
vuotta. Toimikaudeksi suositellaan enintään kolme vuotta. Vuosittain on
erovuorossa 2 jäsentä. Kahden ensimmäisen vuoden erovuoroiset jäsenet määrätään
arvalla johtokuntaa ensi kertaa valittaessa. Sen jälkeen erovuoroisuus
määräytyy vuoron mukaan. Johtokunnan puheenjohtaja ja jäsenet erovuoroisten
tilalle valitaan vuosittain. Mikäli johtokunnan jäsen eroaa tai kuolee, tai jäsenyys
muusta syystä päättyy kesken toimikautta, valitaan hänen tilalleen yhdistyksen
seuraavassa kokouksessa jäljellä olevaksi toimikaudeksi uusi jäsen. Johtokunta
on päätösvaltainen silloin, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan
varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla.
Yhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Päätökset
tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee
puheenjohtajan ääni paitsi vaaleissa arpa.



Johtokunnan tehtävät ovat:
1. Kutsua koolle yhdistyksen kokoukset, valmistaa niille esitettävät asiat ja
laittaa kokouksen päätökset täytäntöön;



2. Hoitaa yhdistyksen rahavaroja ja muuta omaisuutta,
huolehtia liittymis- ja jäsenmaksujen sekä muiden tulojen keruusta samoin kuin
laatia yhdistyksen tilinpäätös päättyneeltä tilivuodelta;



3. Tehdä aloitteita ja ehdotuksia yhdistyksen kokoukselle
toimenpiteistä yhdistyksen tehtävien täyttämiseksi; 4. Ottaa ja erottaa
yhdistyksen toimihenkilöt, kuten sihteeri, rahastonhoitaja ja
metsästyksenvartijat;



5. Nimetä 9§:n
kohdassa 19 tarkoitetut edustajat riistanhoitoyhdistyksen vuosikokoukseen,
ellei yhdistyksen vuosikokous ole asiasta toisin päättänyt;



6. Tehdä vuokra- ja muut metsästysalueiden käyttöä koskevat
sopimukset;



7. Tehdä riistanhoitoyhdistykselle ilmoituksia ja antaa
tarvittaessa lausuntoja metsästyslain 23 §:n 1 momentissa tarkoitetuista
epäkohdista, jotka koskevat riistakannan vaarantamista tai riistanhoidollisten
toimenpiteiden laiminlyöntiä;



8. Valmistaa yhdistyksen kokoukselle esitys riistanhoidon
edistämiseksi tarpeellisesta yhteistoiminnasta naapuriyhdistysten kanssa;



9. Toimittaa yhdistyksen kokouksen hyväksymät säännöt ja
sääntöjen muutokset yhdistysrekisteriin merkittäviksi;



10. Pitää yhdistyksen jäsenistä luetteloa sekä vuosittain
ilmoittaa johtokunnan jäsenten nimet ja Sivu: 3/4 osoitteet asianomaiselle
riistanhoitoyhdistykselle;



11. Hoitaa yhdistyksen kirjeenvaihto ja muut juoksevat
asiat.



Yhdistyksen tili- ja toimintavuosi on
kalenterivuosi. Johtokunnan on annettava tilinpäätös ja toimintakertomus
tarkastettaviksi tilintarkastajille viimeistään kuukausi ennen yhdistyksen
vuosikokousta. Tilintarkastajien on palautettava ne viimeistään kaksi viikkoa
ennen vuosikokousta, jossa tilinpäätös esitetään vahvistettavaksi.



Yhdistyksen varsinaisia kokouksia ovat vuosikokous
ja kesäkokous. Johtokunta kutsuu jäsenet kaikkiin kokouksiin vähintään yksi
viikko ennen kokousta paikallisessa sanomalehdessä julkaistulla kokouskutsulla.
Päätetyn ilmoitustavan lisäksi voidaan kokouksesta ilmoittaa yhdistyksen
verkkosivuilla sekä sähköisesti tekstiviestillä tai sähköpostilla.



Vuosikokous pidetään tammi-helmikuun aikana ja
siinä käsitellään seuraavat asiat:



1. Valitaan kokouksen
puheenjohtaja ja sihteeri;



2. Valitaan kaksi
pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa;



3. Todetaan kokouksen laillisuus;



4. Hyväksytään työjärjestys:



5. Esitetään
johtokunnan laatima toimintakertomus, tilinpäätös edelliseltä toimintavuodelta;



6. Esitetään
tilintarkastuskertomus ja tilintarkastajien lausunto edelliseltä tilikaudelta
ja päätetään tilien hyväksymisestä ja tilinpäätöksen vahvistamisesta;



7. Päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä
johtokunnalle ja muille tilivelvollisille;



8. Toimitetaan johtokunnan puheenjohtajan vaali;



9. Toimitetaan johtokunnan jäsenten vaali erovuoroisten
tilalle;



10. Toimitetaan kahden tilintarkastajan/toiminnantarkastajan
ja heidän varamiestensä vaali alkaneelle toimintavuodelle;



11. Vahvistetaan toiminta- ja riistanhoitosuunnitelma
kuluvaa toimivuotta varten;



12. Hyväksytään toimintavuoden tulo- ja menoarvio sekä
päätetään toimihenkilöiden palkkion määräämisestä;



13. Päätetään yhdistyksen liittymis- ja jäsenmaksun
suuruudesta;



14. Valitaan tarpeelliset jaostot;



15. Hyväksytään yhdistyksen uudet jäsenet, jolloin vähintään
kahden kolmasosan läsnä olevista yhdistyksen jäsenistä on oltava hyväksymisen
kannalla. Yhdistyksen jäsenyys myönnetään henkilölle, joka tekee
metsästysvuokrasopimuksen kaikkeen metsästykseen koskien seuran alueella olevia
tiloja tai palstoja. Pienin hyväksyttävä pinta-ala on 10 ha. Jäsenyys voidaan
myöntää yhdelle tilan omistavalle henkilölle ja hänen lähipiirilleen.
Lähipiiriksi katsotaan tässä tapauksessa henkilön puoliso ja lapset, jotka
liittyvät seuraan ns. perhejäseninä varsinaisen jäsenen velvollisuuksin ja
oikeuksin. Mikäli tilan omistaja luovuttaa metsästysoikeuden seuran
ulkopuoliselle henkilölle, voidaan jäsenyys myöntää yhdelle henkilölle. Samalla
yhdistys erottaa aikaisemmilla sopimuksilla tilan tai palstan perusteella
myönnetyt jäsenyydet seurassa. Lähipiirisääntö ei koske luovutettua
metsästysoikeutta. Pienin hyväksyttävä pinta-alasääntö on tässä tapauksessa 30
ha;



16. Käsitellään mahdolliset yhdistyksen jäsenten erottamistapaukset;



17. Päätetään hirvenmetsästyksen järjestäytymisestä ja
valitaan metsästyksen johtajat;



18. Käsitellään muut
johtokunnan tai yksityisen jäsenen johtokunnalle vähintään viikko ennen
vuosikokousta esittämät ja kokouskutsussa mainitut asiat;



19. Päätetään, miten
riistanhoitoyhdistyksen kokouksesta poissa olevia jäseniä edustetaan;



20. Päätetään toimialueen riistanhoitoyhdistykselle
tehtävistä esityksistä;



21. Keskustellaan muut mahdollisesti esiin tulevat asiat,
joista ei kuitenkaan voida tehdä päätöstä.



10§ Kesäkokous
pidetään elokuun aikana ja siinä käsitellään seuraavat asiat:



1. Päätetään jäsenten ja heidän vieraidensa oikeudesta
harjoittaa metsästystä yhdistyksen metsästysalueella tulevana metsästyskautena;
Sivu: 4/4



2. Päätetään toimeenpantavista saaliskiintiöistä,
rauhoituksista ym. riistansuojelutoimenpiteistä;



3. Päätetään
pienriistan vieraslupien myynnistä ja maksuista;



4. Päätetään seuran alueen mökkiläisille ja muuten seuran
alueeseen kiinteästi sidoksissa oleville henkilöille ns. kausikorttien
myynnistä. Kausikortti on maksullinen ja maksun suuruus määrätään
kesäkokouksessa. Kausikortti oikeuttaa pienriistan metsästykseen ja pienriistan
metsästykseen koulutetun koiran käyttöön tai koulutukseen;



5. Päätetään pienpetojen vierasluvista;



6. Kokouksessa voidaan tehdä päätöksiä myös muista
kokouskutsussa mainituista asioista;



7. Keskustellaan muut mahdollisesti esiin tulevat asiat,
joista ei kuitenkaan voida tehdä päätöstä.



11§
Yhdistyksen ylimääräinen kokous pidetään, milloin yhdistyksen kokous on niin
päättänyt, milloin johtokunta katsoo sen tarpeelliseksi tai milloin vähintään
yksi viidesosa jäsenistä sitä johtokunnalta kirjallisesti vaatii ilmoittamansa
asian käsittelyä varten. Yhdistyksen kokous on pidettävä yhden kuukauden
kuluessa vaatimuksen esittämisestä. Kokouskutsusta on voimassa, mitä 8§:ssä on
määrätty. Kokouksessa voidaan hyväksyä uusia jäseniä tavalla, joka 9§:n 15
kohdassa on säädetty.



12§ Yhdistyksen on pidettävä luetteloa suoritetuista
riistanhoitotöistä ym. toiminnasta.



13§ Yhdistys toimii yhteistyössä toimialueensa
riistanhoitoyhdistyksen kanssa. Toimintavuoden aikana tapahtuneista
toimihenkilömuutoksista on ilmoitus riistanhoitoyhdistykselle tehtävä
välittömästi ja tulee yhdistyksen antaa riistanhoitoyhdistykselle sen pyytämät
tiedot.



14§ Näiden sääntöjen muuttamista ja yhdistyksen
purkamista koskeva päätös on, ollakseen pätevä, tehtävä yhdistyksen kokouksessa
sen jälkeen, kun johtokunta on asian käsitellyt ja asiasta on mainittu
kokouskutsussa. Päätöstä tulee kannattaa vähintään kolme neljäsosaa
äänestyksessä annetuista äänistä.



15§ Jos yhdistys puretaan, käytetään sen omaisuus
viimeisen kokouksen päätöksen mukaisesti yhdistyksen toimintaa lähellä oleviin
riistanhoidollisiin tarkoituksiin. Yhdistyksen arkisto on siirrettävä
toimialueen riistanhoitoyhdistykselle, jolle samoin kuin
yhdistysrekisteriviranomaisille on tehtävä ilmoitus purkamisesta.



16§ Muutoin noudatettakoon, mitä laissa yhdistyksistä

on säädetty.